31. tammikuuta 2010

SUNNUNTAIN SUPINAA

Yöllä ei nukuttanut oikeastaan tippaakaan.Katselin lumisadetta ja katselin Animal Planetia,käyskentelin ympäriinsä.Ja nyt taas tai yhä tulee lunta.Olemme kotona loukossa ja mies kaipailee jo ulos.En lähde edes yrittämään.Pakkanen hellittänyt hiukan,mutta silti mä en tykkää yhtään.

Eilen tuli tv:stä Matkaoppaat-sarjasta pari osaa ja kertoikin niistä Turkin Alanyan maisemista,joista Hepi nauttii parastaikaa.Tosin maisemat eivät tässä sarjassa ole pääasia vaan se mitä kaikkea matkaoppaat saavat tuta työssään.Matkustajat valittavat,örveltävät viinapäissään. Siihen valittamiseen ja liialliseen alkoholin nauttimiseen uskonkin.Emmekö ole vieläkään oppineet? Miesten verkkopaitamuoti on onneksi taakse jäänyttä julkisilla paikoilla á la Uuno Turhapuro,johon usein liittyi viinainen huono käytös.Mutta sitten se valittaminen! Sarjassa oli syytä moneen milloin mistäkin kiroilun säestämänä.Bussi kateissa jo heti lentokentällä,väärä hotelli,huono sää jne.

Kyllä minäkin olen "valittanut"! Marbellan hotellissa en saanut peltiristikkoa terassiparvekkeen ja ikkunoitten edestä pois,vaikka kammesta veivasin.Semmoisella väellä ja voimalla lopuksi yritin,että jokin meni rikki. Ei kun vastaanottoon kertomaan väkivaltaisesta käytöksestäni.Hollille sattui itse hotellin johtaja (sain myöhemmin tietää) ja hänelle pulmaa selittelin.Mies lähti siltä seisomalta tilannetta tarkistamaan ja sanoi lähettävänsä korjaajan. Minä olin noloa tyttöä ja tarjouduin korvaamaan vahingon.Ei mitään puhettakaan semmoisesta,sanoi. Poissa ollessamme asia oli korjattu.Ostin korin ja mansikkakauppiaalta mansikoita ja vein komeuden johtajalle pieneksi anteeksipyynnöksi tunaroimisestani.Lähtöpäivänämme tuli jo hyväksikin tutuksi tullut samainen mies luokseni ja antoi hotellin viinitarhan viiniä ja ison purkillisen samoin oman oliivipuun oliiveja.Kättelimme.

Matkaohjelmat tv:ssä ovat mieleeni ja niitähän suolletaan eri kanavilta kiitettävään tahtiin.Varsinkin nykyisin nautin,kun oma muihin maihin meneminen on jäänyt.Kyllä matkailu avartaa nojatuolinkin uumenista katsoen.Lähetinkin Hepille tekstiviestin,että nyt olen minäkin käväissyt Alanyassa.Oli muuten Hepin hotellikin näytillä.Tiedän myös,että suurin osa meistä suomalaisista nauttii täysin rinnoin matkasta maisemineen,kommelluksineen ja kaikkine tapahtumineen,vaikka mukaan mahtuisi valittamisenkin aihetta.Näin on.

Lumisade lakannut tässä naputellessa ja pihatiet käytiin auraamassa.Roskikselle pääsee kahlaamatta.Hienoa.Alkavalla viikolla on pidettävä lupauksesta ja sopimuksesta kiinni ja käytävä kutsumassa kahville alakerran naapuri.Jos vaikka ensi perjantaina,mikäli rouvalle sopii.Torstaina on vapaapäivä,jotta voin asiaan syventyä.
Nautin vieraista,keskustelusta,tutustumisesta toiseen henkilöön ja varsinkin nyt,kun vieraani ei ole alkuperältään suomalainen.Mieheni ei sairastuttuaan ole enää näihin kekkereihin osallistunut.Katselee makuuhuoneessa televisiota tai nukkuu.Jos nyt joku kuvittelee,että hän tuntee yksinäisyyttä,näin ei ole.Hän on aina viihtynyt omissa oloissaan.Vaikka ihminen on yksin,ei välttämättä ole yksinäinen.Ja mehän olemme päivät pitkät kuin paita ja peppu!

Jospa nyt sitten tästä aloittaisin tämänkin päivän puuhastelut.Kirjoittamisiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti