Taas ovat puut valkoisina lumesta ja lisää taivas viskoo.Herttinen,eiks tää todellakaan pääty koskaan? Eilen oli sohjoista ja hiivatin raskasta lykkiä pyörätuolia eli nollakelikään ei ole hyvä.Tänään himpun verran pakkasta.
Lukiessani Helsingin Sanomia netissä silmäni pyöristyivät,kun taas uusi asia pullahti eteen.Mitä tai mikä on trikkaus? No,sehän on mm.kiinalaisista taistelulajeista kehitetty voltteja,potkuja ja kaikenlaista akrobatiaa sisältävä urheilulaji.Vai onko urheilua? Totta maar on. Tamperelainen teinipoika Veli-Matti Saarela on lukemani mukaan aikamoinen haka tässä lajissa,etten sanoisi mato,ja sanonkin.Aika mato miehekseen,siis.Onneksi satuin lukemaan juuri tämän uutisen,jos joku alkaisi keskustella trikkaamisesta,niin minun ei tarvitsisi osoittaa suurta tietämättömyyttäni.Aina sitä oppii.
Minun isäni oli aikoinaan pesäpalloilija ja siihen aikaan tuttuja urheilumuotoja olivat vain muutamat perinteiset lajit.Isällä oli vinoja sormia,kun räpylää ei oltu vielä keksitty.Tahko Pihkalalla taisi olla jotain tekemistä sittemmin räpylöitten kanssa ja niiden käyttö yleistyi.Isä sai pitää vinot sormensa elämänsä loppuun ja oli niistä vähän ylpeä.Niitä näytettiin vieraille ja samalla heille ohessa kerrottiin pesäpalloilun alkuajoista Suomessa.
Lapsuudessani talon muut lapset tulivat joskus katsomaan "sedän vääriä sormia".
Se oli melkein sama asia kuin se,että isälläni oli yksi yksitoistavarpainen sukulainen.Toisessa jalassa oli kuusi varvasta.Me tapasimme joskus ja tuijotin ihmeissäni lapsen silmät ympyrkäisinä ihmistä,jolla oli yksi varvas liikaa.Varpaiden lukumäärä ei haitannut,eikä ylimääräisyys näkynyt ilman kenkää.Mies vaikutti mukavalta ja tavalliselta,eikä varpaitten määrää ikinä mainittu,ei ylipäätään puhuttu varpaista.Jopa aasinsilta tähän aiheeseen olisi ollut melko vaikea rakentaa.
Eikä hän vamaankaan tiennyt,että minä tiesin.Minulla oli varvassalaisuus! Tai oikeammin se oli siis hänellä!
Eilen,vapaapäivänäni,tein hankinnan. Ostin rikkaimurin! Koskaan en ole semmoista omistanut.Mutta nyt on alkanut vaivata se,että joudun muutaman murun tähden sohvan edessä olohuoneeseen hakemaan ison imurin.Murut taas tulevat siksi,kun murustan.Muruja lentelee esimerkiksi italialaisten sokeririnkelien (torcetti) syömisestä.Ulkonäkö muistuttaa hieman espanjalaisia churroja,joita nautitaan paksun kuuman suklaajuoman kanssa.Nämä sokeririnkelit ovat mureita,eivätkä munkkimaisen pehmeitä churrojen tapaan.Mutta eittämättä yhtä makoisia. Ja niistä syntyy syödessä mahdottomasti muruja,jotka syöksähtelevät mitä sopimattomimpiin paikkoihin,etupäässä alas matolle.Maton pinta on tummanpunainen väriltään,niin jokainen vaalea muru loistaa siinä kuin Aleksin jouluvalot.Sohvakin saa osansa ja sekin on punainen.Nyt on niin helppoa hakea vain tämä rikkaimuri,joka imaisee hetkessä sokeririnkelin jätteet ja ah,taas on siistiä huushollissa.Kyllä ne saksalaiset osaa! Tosin tässä tapauksessa ruotsalaiset!
Eilen sain toisenkin asian. Runoilijaystävältäni tuli kirje.Keskipitkä ja osaavasti kirjoitettu,kuten aina.Siinä hän kertoelee elämästään,josta en pitkään aikaa ollutkaan mitään kuullut.Hyvin ovat asiat siellä päin,josta ei voi kuin iloita.Niin paljon kun on ikävyyksiä,sairauksia ja muuta ihmisiin kohdistunutta harmia,niin on joskus erittäin mukavaa lukea positiivisista asioista.Me usein unohdamme ne,vaikka jokaisella on yksi tai kaksi hyvääkin kaiken mielihaikeuden keskellä, josta niin paljon kerrotaan.Kirjeen luettuani olin koko loppupäivän hyväntuulinen.
Lumisade laantunut.Aurinko aikoo alkaa paistaa.Kai tämä nyt kaikista jupinoistani huolimatta jonkunlaiselta keväältä näyttää.Eikös ole joku lorukin noin tähän tapaan "kevät tuli,lumi suli,purot pani puli,puli"? Tänään kuitenkin pysyttelemme visusti sisällä.Lounaaksi toissapäiväistä lihamureketta paistetuin perunoin.Joskus on sanottu "saattais maistua sullekin". Minä tykkään jämäruuista.Niistä voi rakennella ja niitä voi muunnella mielihalujensa mukaan,eikä kukaan välttämättä edes huomaa,että on kaiveltu jääkaapin sisältöä.Partneriksi makoisa salaatti ja kyytipojaksi vaikka lasillinen mielijuomaani kuohuvaista.Jälkiruuaksi raikas etelän hetelmä.
Näinpä tätä perjantaipäivää mennään meillä.Kuulumisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti