17. huhtikuuta 2010

LAUANTAIN KATSAUS

On tämmöinen sanoisinko varhaisaamu meneillään.Aurinko pilkistelee jo tiiliseinillä,taivas pilvetön.Mutta jossain luuraa tummanpuhuva islantilainen tuhkapilvi.On semmoinen povattu saapuvaksi tänään jälleen Suomen ylle,ellei jo olekin jossain päin läntisessä osassa maata.Tipahteleeko tuhkaa mahdollisen sateen mukana maahan vai eikö tipahtele? Haitanneeko tavallista tallaajaa? Ja mitenkä pitkään tulivuori puhuu? Kukaan ei tiedä.Eletään tunti kerrallaan ja ihmetellään,mitenkä ihmiset maailmalla pääsevät jatkamaan matkaansa,kun lentokoneitten kulku on tyssäyksissä.Bussit ja junat,laivat,vuokra-autot ovat kaikki käytössä ja täynnä.Hotelleissa ollaan kaiketi suut messingillä,kun jumiin jääneiden on pakko jossain yöpyäkin.Kun taas hymy hyytynyt lentoyhtiöissä.Laskevat päivittäistä hävikkiä.Ja sitten kun taas eletään normaalitilanteessa taivaan auettua lentoliikenteelle,aletaan pohtia,kuka korvaa ja mitä,kenelle ja koska.Korvauspykälissä kaiketi mukana force majeure sekä luonnon katastrofeista johtuvat momentit.Saattaapi kehkeytyä kinkkiseksi ja prosessi pitkäksi.

Roomasta tuli kortti.Ei hätiä mitiä.Lähettäjä asuu Italiassa ja taittaa matkan Napolista Roomaan joko junalla tai autolla.Nyt oli lähtenyt miehensä kanssa impressionistien näyttelyn vuoksi pääkaupunkiin.Ovat hartaita taiteen ihailijoita ja mikäs silloin on juuri Italiassa olla ja elää.Ystävälleni jää vielä kaikki mieleen nähtyään tai kuultuaan.On siis sellainen jonkunlainen kävelevä taiteen tietosanakirja.Kun taas minun muistini on enemmänkin vähän sitä ja tätä,vaikka luulen aina muistavani.Vahinko sinänsä,sillä maailman turuilla kulkeissaan on nähty monenmoisia gallerioitten aarteita.Olisipa ollut taito nekin kaikki mieleen tallettaa.

Edellisen pisteen jälkeen kutvahti tovi aamukahvin laitossa,mutta nyt on juotu ja syöty.Mies äänikirjan kanssa vuoteessa.Aurinko kiipeämässä yhä korkeammalle,eikä taivaalla pilven pilveäkään.Olisikohan yöllä kirpaissut pikkupakkanen,kun parvekkeen räystäällä on siinä seissyt vesi jäätynyt? Räystäs kun viettää ikään kuin parvekkeelle päin,mikä tuntuu näin maallikon silmissä virheeltä.Eikös sen pitäisi olla kallellaan alas- ja ulospäin?

Ryhdyin eilen illalla kuuntelemaan Antti Tuurin kirjaa Erno Paasilinnasta.Juuri tämä Pasilinnan poikien vesa on kirjallisella tuotannollaan minua suuresti miellyttänyt.En kovin pitkälle kirjaa vielä päässyt,jotta en tiedä,mitä Panu Rajala blogissaan tarkoittaa sanoessaan ystävänsä ja vihkipappinsa Ari Suutarlan maininneen Tuurin teosta huonoksi sen luettuaan.Kirjassa pitäisi myös ilmetä, edelleen Suutarlan sanoin, jonkunmoinen Tuurin antipatia Panu Rajalaa kohtaan.Tämän antipatian Rajala kertoo ehkä liittyvän johonkin tapahtumaan Töllinmäessä (Sillanpään nuoruudenkoti) Hämeenkyrön Heinijärvellä.Kunhan etenen kuuntelemisessa,asia selviää ja tiedän,mitä tekemistä Rajalalla ylipäätään on Erno Paasilinnaa käsittelevässä kirjassa.No,kuuluu siellä olevan muitakin.Antti Tuurin teksti kun tuntuu rönsyilevän myös ihkaomien tapahtumien liepeillä,jotka eivät välttämättä liity henkilöön,josta kirja kertoo.

Ulos tänään, on tuhkapilven uhka tai ei.Näin ihastuttavaa päivänpaistepäivää ei sovi jättää hyödyntämättä.Tämä on vissi asia.Jos vaikka seuraavat päivät eivät sitten syystä taikka toisesta sovikaan.Ja jos ei ole esteitä säässä,voi olla muualla.Aina voi sattua ja tapahtua.Olen sellainen,että pitää ottaa huomioon.Miehellekin lääkkeitä mukaan yli tarpeen,jos tekisimme pitemmän matkan.Koskaan ei tiedä.Kuten nyt on nähty.Matka monilla tyssännyt yllättäen,nalkissa ollaan.

Ennen ulkoilua kuitenkin ankaraa imurointia huushollissa.Näkyy taas ylimääräistä huonekalujen alla ja pyörätuolikin tuo tullessaan hiekoitussoraa,jota ei likikään kaikkialta ole pois kerätty.Joten eikun toimeen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti