2. joulukuuta 2011

PÄIVÄ MESSUILLA

Tjaah,joulu sen kuin yhä täyttää mieleni ja sieluni.Onneksi en sitä kadottanut.Partsilla palaa joulupuu,tuikut tuikkaa ja pakastimessa on taateli- ja hedelmäkakku,joulutorttuja ja joulupullaa.Kävimme Naisten Joulumessuilla.Lusikkaleivät,Hanna-tädin pikkuleivät ja piparkakut tallessa odottelemassa aikaa lähempänä joulua.

Messuilla väkeä kuten aina ennenkin.Mitähän varten myyjäisissä asiakaskunnan enemmistönä on aina varttuneempia? Sukkia ja lapasia oli ahkerasti vuoden mittaan neulottu,keramiikkaa pantu esille,koruja,tossuja ja essuja.Itse taiteilijat ja suunnittelijat pöytiensä ääressä,oli sitten kysymyksessä postikortit tai joulukoristeet.Minusta on hauska heidän kanssaan jutustella ja mielellään tuntuvat kertovan työstään. Taiteilija Rita Ramel,virolainen,asunut Helsingissä jo vuosikausia,tekee kortteja,tekstiilitöitä,keramiikkaa,ei vierasta materiaalina savea eikä lasia ja metallikin taipuu. Pirjo Kunnamo ja Tuulia Yli-Luopa samoilla linjoilla.Ushun ulkomuoto viittasi jonnekin Aasiaan.Suomenkieli sujuvaa ja hymy tytöllä kaunis,kun kysyin,onko hän juuri Ushu.Ostin minä Rosafoxin sinikettukaulurin.En voinut vastustaa.Eikä hinnalla tokikaan pilattu.Parillakympillä sain.On luvattu ensi viikolla meillekin päin pakkasta.Panen kaulaan.

Vaikka en kaikessa ole traditioiden vannoutunut ihailija,niin nämä Naisten Joulumessut saa sydämeni sykkimään.Ehkä siksi,että näen aina tuokion verran itseni kulkemassa käsi äitini kädessä hänen ohjaillessaan minua pöytärivien välissä välillä pysähtyen katsomaan jotain,joka häntä kiinnostaa.Nyt omat käteni olivat pyörätuolin kahvoissa.Oli muitakin liikuntarajoitteisia.Kassatyttö aikoi ottaa maksun meistä kummastakin.Pyysin häntä tarkistamaan asian,sillä ainakin aiemmin messuille pyörätuolikulkija on päässyt maksutta.Kysyi ja näin oli nytkin.Kiitti,kun arveli pyörätuolilla kulkevia tulevan muitakin.Ja tuli.Wanha Satama on helppokulkuinen.Oli meillä taas nyssykkä poikineen,kun kiipesin inva-autoon ja miestä kipattiin sisälle peräpäästä.Kuljettajakin tuttu mies.Heitä alkaa olla vuosien kuluessa ja jotkut jäävät minun mieleeni.Tämä kaveri työnsi puolison kotirapulle asti.Omasta aloitteestaan.

"Parasta joulussa on sen odotus."

(Kirjasta Joulumielellä koonnut Sean Keogh)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti