Huomenta.Pääsiäispäivän aamua mennään.Pikkupakkanen häälyy pihalla,mutta ensi viikolla on luvattu kevättä.Pihapiirin talojen seinustoilla kurkottelevat jo krookukset ja tulppaanien varret esiin mullan alta.Eilispäivän,lankalauantain,hienoinen lumisade ei onnistunut edes katukäytävien asfaltteja peittämään.Olimme ulkoilemassa,mutta sen verran viimakasta oli,että puoliso ehdotti kotiin menemistä.Espoolainen ystäväni E soitti ja toivotti hyvää pääsiäistä.Oli jäänyt kotiin,kun puoliso lähti purjehtimaan Cap Hornin vesille.Siinä perheessä ei riitä nämä kotirantojen aaltoilut,vaan isommat vedet on mielessä. Puoliso C:n palattua,lentävät Kreetan lämpöön.Juteltiin niitä näitä ja E laitatutti itsensä meille visiittiin jossain välissä.Aina tervetullut.
Samoin toinen ystäväni R Kuortaneelta pani soittaen pääsiäistervehdyksen.Hänkin puolisoineen lähdössä matkailemaan.Espanjassa on asunto.Ei hotellihuolia.Sen kuin vain tälläytyvät koneeseen Helsingissä. R on vanha ystäväni.Minua nuorempi,jotta hyvin muistan hänet pikkuisena vaaleana kiharapäänä tyttösenä,jota ei aina hyväksytty menoihimme H:n kanssa.H oli naapuritalon tyttö,joka ohjaili minua kesämaisemissa Ku-Kun-majalle tanssilavan riemuihin.Niin minä tömisyttelin jonkun pohojalaasen pojan kanssa jenkan tahdissa niin että pöly nousi lattian laudoista.
Pääsiäistä ei meillä suuremmin kotona vietetä.Rekvisiitta lojuu laatikossa.En edes tulppaaneja ole ostanut.Ehkä keltaiset tabletit lautasten alle,kun kattaan säräpaistin pöytään.Pysyttelemme sisällä.Huomisesta ei tiedä,mitenkä me uutta viikkoa toisena pääsiäispäivänä aloittelemme.Liputuspäivä.Ei pääsiäisen kunniaksi,vaan Mikael Agricolan kuolinpäivän.Syntymäpäivästä vuonna 1510 ei ole tietoa.Päivä on myös kunnianosoitus suomen kielelle,joka läheisesti liittyy Agricolaan, suomen kirjakielen isään.Eipä tule monesti ajatelleeksi puhuessamme,mitenkä monta suomenkielistä nykykäytössä olevaa sanaa on syntynyt tämän 9.4.1557 kuolleen miehen aivoissa.
Minulle ortodoksinen kirkko ja sen menot ovat vieraita.Niin vaikka omassa kaupunginosassani on komea ortodoksinen pyhäkkö Uspenskin katedraali.Rakentaminen aloitettiin 1862 ja kirkko vihittiin käyttöön kuusi vuotta myöhemmin.Naapurikaupunginosassa Kruununhaassa on toinen ortodoksinen kirkko Pyhän kolminaisuuden kirkko lähellä Senaatintorin kupeessa olevaa tuomiokirkkoa.Pääsiäinenhän on ortodoksisen uskonnon päätapahtuma vuodessa.Protestantit viettävät paljon vaisummin.Uspenskin katedraalissa en ole sisällä koskaan ollut,en liioin Pyhän kolminaisuuden kirkossa (pihalla kylläkin),mutta itärajan tuntumassa olen tutustunut tsasounaan monessakin paikassa.Niiden vaatimattomuus,koruttomuus ja yleensä pieni kokokin on aina tehnyt minuun vaikutuksen ja mieleen on noussut hartauden tunne.On nyt pyhäkkö minkä uskontokunnan ulkoinen merkki tahansa,saa siellä oikean tunnelman tämmöinen luterilainenkin.Etelässä olen istunut messua kuuntelemassa ja yhtälailla on sydämessäni ollut lämmin ja vastaanottavainen tunnelma.
Lainaan Kirjallisuuskalenterista Laila Hietaniemen Jäiden soitosta palan:
"Vihdoin kulkue pysähtyy tsasounan suljetun oven eteen.Nikolai aloittaa veisuun "Kristus nousi kuolleista,kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi".Niin avautuu pienen pyhäkön ovi,ja joka ikinen kynttilä on sytytetty palamaan.Kaikilla on kädessään tuohus,joka saa liekkinsä vieressä olevasta tuohuksesta."
Hyvää pääsiäistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti