6. toukokuuta 2012

TUHO

Kun tänä aamuna huuhtelin vessanpöntön,katselin kirkasta vettä,joka kohisi iloisesti muodostaen pyörteitä  pytyssä ennen kuin hävisi putkistoon.Meitä ihmisiä on yli kuusi miljardia ja yli yksi miljardi  elää veden puutteessa maapallolla,kertoi eilen järkyttävä Äiti maa-ohjelma televisiossa.Me muut tuhlaamme vettä senkuin ehdimme.Maapallo on tuhon partaalla,kertoi dokumentti.Minäkin moneen kertaan aiheesta paasannut ystävilleni sekä suusanallisesti että blogissa.Meitä on ensinnäkin aivan liikaa ja väkiluku senkuin lisääntyy.Ruoka loppuu.Hukumme omiin jätteisiimme,tämäkin on tosiasia.Me hävitämme luontoa,sen kasvillisuutta,puustoa ja eläimistöä.Me valtaamme koko ajan enenevässä määrin tilaa omiin tarpeisiimme,muokkaamme maapalloa sitä  riistäen ja sitä kunnioittamatta.Autoille lisää teitä,autoja lisää.Aavikot laajenevat,Sahara valuu kohti Eurooppaa,kuivuus tappaa.Ilmasto lämpenee hälyttävästi.Ikijäät sulavat.Luonnon katastrofit ovat ennätysmäisesti lisääntyneet.Jopa Suomessa saamme tuta metsää kaatavia trombeja.Vedenalaisia maanjäristyksiä tuon tuosta muualla maailmassa.Tsunamit vyöryvät maalle hävittäen kaiken tieltään.Tulivuoret syöksevät kidastaan tulta ja  laavaa,pyroklastiset tuhkapilvet tukahduttavat kaiken virratessaan alaspäin rinnettä.

Pieni määrä meistä kantaa huolta.Miettii mitä tehdä,että äiti Maa pelastuisi ennen kuin on liian myöhäistä.Tässä asiassa minä olen pessimisti ja povaan jo olevan liian myöhäistä.Sitäpaitsi tuon pienen huolestuneen ihmisjoukon lisäksi muut elävät huolettomasti kuin ellunkanat ymmärtämättä asian vakavuutta.Kerrotaan aina maapallolla olleen kuivia,kuumia aikoja,sukupuuttoa,jääkausiakin.Mutta ihmisiä on ollut paljon vähemmän.Mehän aiheutamme itse nyt edessämme olevan tuhon.Me emme osaa enää hillitä ahneuttamme vallata koko ajan maapalloa enemmän ja enemmän,ottaa siitä kaiken itsellemme ajattelemattakaan seurauksia.Emme ole nimemme mukaisesti homo sapiens-lajia.Viisaita emme ole.

Äiti maa-dokumentti järkytti minua ja sen kolme jatko-osaa tulevat tekemään saman.Järkytti,vaikka tiesinkin kaiken siinä kerrotun.Jälleen iloitsin siitä,että pääsen alta pois ennenkuin kaaos on valmis.Ja aion tulla aaveena joidenkin vuosisatojen kuluttua katsomaan hävitystä.Muistelemaan kuinka kaikki alkoi ja mitenkä olin tuhoon osasyyllinen minäkin nauttimalla kaikesta mukavuudesta, ylettömästä puhtaan veden tuhlaamisesta,elektroniikalla täytetystä kodistani,huonekaluista ja paperista,joiden valmistus oli vaatinut metsien hävittämistä,ruuasta,jonka vuoksi monet metsäneläimet olivat henkensä menettäneet.Olin syyllinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti