18. maaliskuuta 2013

SILLOIN ENNEN

Helsinki ollut 60 vuotta sitten köyhä takatuppula.Tämä kerrottiin oikein kuvan kanssa eilen netissä.Siinä vaimoihminen raataa puutalon pihalla ehkä jossain Hermannissa,missä näitä pittoreskejä taloja on ollut vielä minunkin aikanani.Liekö jo kerrostalot vallanneet alueet,viemäröinti pelaa,vesi tulee ja menee, pihakaivot ovat historiaa? Minä olen aina asunut  kerrostalossa,jossa on ollut vesiklosetti.Tätä nimitystä äitini isä, pappa, käytti,eikä siitä vessaa hänen asunnossaan Meilahdenkadulla tullut koskaan hänen elinaikanaan.Mutta oli minulla ystäviä,joiden talon pihalla komeili erillinen rakennus käymälöineen,vaikka asuntoon sisälle tuli hanasta kylmä vesi keittiössä.Tämä Helsingin Raitiotie- ja Omnibus Osakeyhtiön 1905 rakennuttama talo oli Töölössä, arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnittelema jugendtyylinen Sipoon kirkko ,joka purettiin 1978.No,kirkkohan se ei ollut.Siinä oli komea torni päädyssä,joka antoi kirkkomaisen vaikutelman ja oli jykevä talo muutenkin,teki maamerkin virkaa Mannerheimintiellä.Sipoo taas tuli siitä,että talo oli raitiotieläisten asuttama ja heitä oli värvätty Helsinkiin Sipoostakin.Talon purkaminen sai aikaan melkein kansanliikkeen Töölössä ja minä muiden lailla suren yhä hävitysvimmaa,jota Helsingissä sumeilematta on harrastettu 1950-luvun lopulta lähtien.Monet,monet arvorakennukset on hävitetty.Tilalla lasia ja betonia,suorakulmaisuutta ja modernia.Siinä ei sinänsä vikaa,mutta rakennukset pitäisi pykätä oikeaan paikkaan eikä vanhojen arvotalojen keskelle,tilalle tai jatkeeksi.

Nykyisenä katajanokkalaisena minua suuresti harmittaa Norrménin talon purkaminen Enson pääkonttorin tieltä vuonna 1960.Se oli yksi kauneimpia rakennuksia Helsingissä ja kuinka hyvin se vielä nytkin sopisi Uspenskin katedraalin tuntumaan ollen samoilla linjoilla Katajanokan jugendrakennusten kanssa.Talo oli Theodor Höijerin suunnittelema 1897. Norrménin talon ja Sipoon kirkon  lailla hävisi moni muukin vanha ja arvokas rakennus.Tyhmyyttä,silkkaa tyhmyyttä.

Tyhmyyttä taas ei ollut se,kun ostin itselleni uuden hyödykkeen.Turhakkeeksi sitä tuskin kukaan heikkonäppinen sanookaan.Olen vuosien ajan kamppaillut kuohuviinipullojen korkkien kanssa.Avaamisen apuvälineenä yleensä hohtimet.Työlästä ja epävarmaa touhua.Arkisilla hohtimilla puuhastelu pullon korkin kanssa on jalon juoman aliarvioimista.Nyt minulla on asiallinen kuohuviinipullonavaaja, Fackelmann Kiinassa valmistettu saksalainen.Oivallinen apu ja tehokas.Kokeiltu on. Panin hohtimet työkalulaatikkoon oikein hyvillä mielin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti