Huomenta. Eilen ortopedin vastaanotolla ja sitä ennen röntgenissä. Metallit ja ruuvit pysyneet paikoillaan, paraneminen edennyt niin kuin pitää. Joudun fysioterapeutin kynsiin. Kotonakin tiettyjä liikkeitä. Sain kyynärsauvat sisätiloissa liikkumista varten. Ulkona ja ostoksilla rollaattori. Kummityttö oli mukana ja myöhemmin seuraamme liittyi hänen äitinsä.
Eikä eilinen päivä siihen päättynyt. Kummityttö pani elämäni seikkailuksi ja me kolme naista lähdimme Ikeaan. Koskaan en ollut ollut. Pyörätuoleja lainassa, minulle yksi, sillä naiset varoittivat kilometrejä tässä suuressa ostosparatiisissa riittävän. Niin olikin. En olisi kuuna kullan valkeana jaksanut/voinut edes rollaattoria lykkien selvitä moisesta rääkistä. Kummitytön silmät kiiiluivat ostovimmaa, äiti ja minä olimme rauhallisempia.Ottivat semmoisen jättisuuren keltaisen kassin ja täyteenhän se tuli. Se oli kiinnitettynä sitä varten olemassa olevaan kuljetushäkkyrään, jonka työntäminen oli kummitytön äidin hommana. Kävimme välillä syömässä lihapulla-annokset. Minä tarjosin. Jonotusta,tungosta, vähemmän oikeaa ravintolamaista meininkiä, mutta sai maarun täyteen. Jälkiruuaksi mansikkajuustokakkupala.Pääasia oli keskinäinen tapaamisemme ja iloinen rupattelu ystävysten kesken. Sitten jatkettiin.
Uuvuin totaalisesti ja kun näillä naisilla oli vielä suunnitelmissa Kodin 1 naapurissa ja sen jälkeen Itäkeskus, toppasin ja kieltäydyin jatkamasta. Meidät mummelit istutettiin autoon ja kummityttö meni Kodin 1:een. Itäkeskus jäi kokematta. Kummityttö osti valaisimen tänne työhuoneeseen, koska yleisvalo on puuttunut.Olen pannut kampoihin, mutta nyt olin väsynyt ja annoin vapaat kädet. Kodin 1:stä semmoinen tuli. En tiedä edes minkälainen, kun on vielä pakkauksessa. Jääkaapissakin palaa valo ja verenpainemittari sai uudet paristot. Elämä taas mallillaan.
Koko päivä eiliseen menoon suttaantui, mutta kivaa oli. Yön nukuin silkkaa uupumustani varsin hyvin. Sen sentään netistä luin, että "ryssäviha" pani Suomen jääkiekossa Venäjän häviämään. Oli nyt miten oli, hyvältä tuntuu. Pääsimme välieriin. Siinä leikissä onkin sitten vastassa toinen naapuri Ruotsi, rakas vanha vihollisemme urheilun saralla.
Meidän lähellä on se Suomen ensimmäinen Ikea ja olen muutaman kerran selvinnyt sieltä ostamatta mitään. Olen ollut tyytyväinen itseeni.
VastaaPoistaTänään saa todella jännittää. Rotsihan on yleensä ollut se Hannu Hanhi, jota onni potkii. Toivottavsti leijonat osaavat pelata hyvin puolustaen ja paljon maaleja tehden.