3. helmikuuta 2014

KOTIKUULUMISIA

Hrrrr... makuuhuoneen patteri jääkylmänä. Muut pelaavat, jotta ei siis auta huoltomiehen mahdolliset selitykset sään lauhtumisesta. Pyysin jo tarkistamaan tilanteen. Olen semmoinen vilukissa ollut aina ja suorastaan vaadin, että kotona ei tarvitsisi aivastella ja palella. Mitenkä olikaan ihanaa mökkiaikana, kun sai pirtin lämpimäksi, vaikka ulkona paukkui minkämoinen pakkanen ja lunta riitti ikkunoiden tasolle asti. Oli nautinto kopistella huopasaappaista lumet kuistilla, avata ovi ja ottaa vastaan talon lämmin henkäys. Nyt kopistellaan ensimmäisessä kerroksessa, eikä rappukäytäväkään lämmin ole. Hissi hyytävän kylmä, jos on seissyt asemapaikallaan ulko-oven vieressä. Vasta kotona huokuu lämpö. Paitsi makuuhuoneessa. Mutta sekin muuttuu.

Pakastin jäätynyt kiinni. Istuin eilen rollaattorin päällä ja hakkasin ruuvimeisselillä paksuimmat jäät saadakseni Saarioisten pinaattikeiton esille. Se on tämän päivän lounaani. Myöhemmin jyystän  kummitytön tuoman toisen kananjalan. Herkkuun on tehtävä pieni tilaus. Ovat varmaan luulleet mammaraisen poistuneen markkinoilta. On se muuten kummallista, mitenkä tuhottoman paljon on postia kuukauden aikana kertynyt. Kummityttö lajitellut keittiön pöydälle ja minä viskelin eilen mainokset ja muun tarpeettoman roskiskassiin. Laskuissa ei ole enää nykyisin eräpäivään kahta viikkoa aikaa, kuten joskus, vaan annetaan muutama päivä aikaa suorittaa. Miten käy sellaisten henkilöiden, joiden on mentävä pankkiluukulle? Kun posti tulee, on heti lähdettävä ettei joudu mustaan kirjaan ja perintätoimiston kynsiin. Onneksi minun kohdallani kummityttö hoiti maksuliikenteeni ja nyt olen jo itse taas remmissä. Sairaalalaskuja, jäsenmaksuja, korttiin kertyneitä sairaalassa ostettuja...  Eläköön arki ja siviilielämä!

Minäkin Dessun lailla hämmästyin tietoa maan ykkosuutisissa, jossa ilmoitettiin erään suomalaisuimarin ilmestyminen kaapista. Eikö muita uutisia enää ollut? Alan kyllästyä näihin ilmoituksiin. Mitä me muut näillä tiedoilla teemme? Homoseksualismia on maailma täynnä, annetaan jo olla. Pitäisikö panna lappu rintaan, kuten tehtiin kerran keltaisen tähden muodossa, jossa nyt lukisi: HETERO tai HOMO? No, ehkä tällä uimarilla oli jonkunlainen kannustava taka-ajatus, että lopetettaisiin salailu ja jokainen olisi avoimesti sitä mitä on, kun on vielä suuri talvinen urheilujuhlakin aivan ovella.  Silti: maan ykkösuutisissa!








2 kommenttia:

  1. Täällähän ollaankin jo kotiuduttu! Hyvä juttu ja tervetuloa! Oma polvioperaationi on hoidettu tällä aikaa. Ihan tutulta kuulosti tuo leikkauksen jälkeinen tilanne. Ylös vaan kävelemään ja jumppaamaan. Niinhän sen varmaan pitää mennäkin, että kuntoutus alkaa heti. Toivottelen sulle puhtia kuntoutukseen. Kyllä me tämä selvitetään!

    VastaaPoista
  2. Marjatta. Juu, kyllä me tästä selvitään ja olen iloinen, kun Sinä myös jo olet tokenemassa leikkauksesta. Täällä kotona "kuntoutumiseni" on pehmeämpää kuin sairaalassa. Kuulunee vain pikkuaskareisiin ja rollaattorin kahvoissa laahustamiseen. Tahtoisin olla jo reippaampi.

    VastaaPoista