Joskus on hauskaa saada tietää mikä nimi on jollakin varsin tunnetulla Helsingin kadulla ollut aikaisemmin ennen nykyistä nimeä. Mannerheimintiellä ja sen osilla ollut monta nimeä aikojen saatossa. Länteen päin Helsinkiin sitä kutsuttiin Landsvägen till Åbo joskus 1600-luvulla tai/ja Landsvägen till tai från Esbo. Noin sata vuotta myöhemmin se oli Tölövägen. 1800-luvulla Erottajan ja Postitalon välinen osuus oli nimetty Henriksgataniksi kreivi Robert Henrik Rehbinderin (1777-1841, hovioikeusneuvos Turun hovioikeudessa) mukaan. Hänelle on nykyisinkin Helsingissä nimettyjä katuja, molemmat Robat ja Rehbinderintie Eirassa. Terveisiä vaan Sukututkijalle.Kun Henrikinkatua levennettiin, siitä tuli Västra ja Östra Henriksgatan. Henrikin puisto jäi näiden väliin. Heikinkatuna se myöhemmin jatkui aina Kansallismuseon kohdalle asti. Kansallismuseolta eteen päin oli se sepelillä päällystetty viertotie 1850-luvulla ja 1909 se oli virallisestikin Läntinen Viertotie. Turuntie siitä tehtiin vuonna 1928 ja vuonna 1942 Heikinkatu ja Turuntie yhdistettiin Mannerheimintieksi Ruskeasuolle asti. Henrikin/Heikin puisto hävisi kaupungista ja kartalta historian hämäriin.
Pyrähdetään Manskulta Skattalle. Katajanokan tullituvasta Tullhähälle-paikassa 1600-luvulla olen aikaisemmin kirjoittanut. Noihin aikoihin koko Katajanokka oli nimeltään Estnäs Skatan Vironniemen mukaan. Seuraava vuosisata puhui Tullskata Udden-nimestä kuin myös Tullskatanista ja vielä Skatauddshagenista. Kalastajat asuttivat nykyistä Katajanokkaa 1700-luvulla ja niinpä siitä tuli Fiskarnäset. Seuraavalla vuosisadalla silloiset asukkaat asuivat Skatuddsbergetissä ja Skatuddsnäsetissä. Suomenkielinen kartta tiesi jo Katajanokasta 1866. Vasta vuonna 1959 Katajanokka oli kaupunginosan nimenä virallisesti.
Kun tilaan taksin Stockmannilta, pyydän sen tulevaksi Pohjoisesplanadi 41-osoitteeseen. Vielä vuonna 1820 katu pohjoisine ja eteläisine osineen oli pelkästään Esplanaden. Kuusitoista vuotta myöhemmin siitä tuli kaksi katua, Norra Esplanads gatan ja Södra Esplanads gatan. Suomenkieliset vastineet 1866 olivat Esplanaatin Pohjoiskatu ja Esplanaatin Eteläkatu. Tulimme fiinimmiksi 1880-luvulla ja kadut olivat Pohjois- ja Etelä-Esplanaadikatu. Nimet vahvistettiin 1928 ja me tunnemme ne tänäänkin Pohjois- ja Eteläesplanadina.
Sitten piipahdus Ekbergin konditorian kadulle Bulevardille. Vai sanoisinko Boulevardille, kuten ennen ulkomaisten esikuvien mukaan? Olihan meille tänään niin tuttu ja upea Bulevardi vuonna 1866 Lehtokatunakin tunnettu sekä Pulewardinkatuna. Katu virallistettiin vuonna 1909 Bulevardinkaduksi ja nykyinen nimi 1928. Kun siis lähdemme herkuttelemaan Ekbergille, käymme kohti Bulevardia.
Asuin pikkuvauvana muutaman vuoden Vänrikki Stoolin kadulla Etu-Töölössä. En kuitenkaan silloin, kun sen nimi oli Creutzkatu vuonna 1906 runoilija kreivi Filip Creutzin (1731-1785) mukaan. Lähellä oli toisenkin suomalaisen runoilijan katu, Mikael Choraeuksen (1774-1806) mukaan nimetty Choraeuskatu, joka nykyisin on Välskärin katu. Choraeus toimi Turun akatemiassa retoriikan dosenttina. Hänelle on nimetty oma lähde Ruissalossa, Choraeuksen lähde. Lähteen reunalla runoilija viihtyi ehkä juuri kirjoittaen runoja, joissa niin usein ylisti Ruissalon kauneutta.
Nimihistoriaa lunttasin Helsingin kaupungin julkaisusta Helsingin kadunnimet. Paasipaino 1970.
Kiitos taas tästä historiapläjäyksestä :) Ne on aina mielenkiintoisia. Olen asunut joskus Pienellä Robertinkadulla, mietinkin silloin mistä nimi tulee. Entä Fredrikinkatu? Nimi jostain syystä ärsyttää minua ja mielummin kirjoittaisin korttiin Freda, mut en viitsi kun kortin saajana on jo 90 vuotta lähentelevä anoppi.
VastaaPoistaSari. Fredrikinkatu oli vielä vuonna 1820 Fredrics Gatan. Arvellaan nimen olleen Uudenmaa-Hämeenläänin maaherra Gustaf Fredrik Stjernvallin (1767-1815) muistoksi. Hän oli innokas puolestapuhuja Helsingin muuttamisesta pääkaupungiksi. Toinen mahdollisuus, että kadun nimi olisi annettu kreivi Johan Fredrik Aminoffin (1756-1842) mukaan. Hän kuului asemakaavan laatijan Ehrenströmin ystäviin. Kadun nimi vahvistettiin 1836 Fredriks gataniksi ja 1876 se oli Fredriksgatan. Aiemmin suomalaisittain kartassa Freetrikinkatu. 1890-luku kertoo sen olleen Fredrikinkatu ja se vahvistettiin virallisesti 1909. Katu alunalkaen vain osa nykyisestä ja 1906 ulottui jo Temppeliaukiolle asti.Tiedot Helsingin kadunnimet-kirjasta.
VastaaPoista