Olen kuunnellut Kyllikki Villan (1923-2010) matkakirjoja. Villa on mahdottomasti matkustanut. Ensin Saara-tyttären kanssa, kun tällä ikävuosia ei vielä montaakaan, ja sitten yksin. Viimeisimmässä kuuntelemassani kirjassa Villa pohtii vanhenemista. Omaansa lähinnä. Ensin rapistuu ja rispaantuu ruumis ja sitten joillakin mieli. Kelpaako enää mihinkään tai kenellekään? Minä en pohdi. Miksi pitäisikään?
Siitä on pitkä aika, kun kävin tanssikoulun ja siellä opiskeltiin myös sambaa. Sitä näkyi eilen Helsingin kaduilla. Nelonenkin oli poikkeusreitillä sairaalasta tullessani. Käväistiin Kruununhaassa ja kurvattiin Senaatintorin takaa Aleksille. Näin ratikan ikkunasta kirjavaa vaatetusta, sulkia ja höyheniä, lavoja ja ilmassa oli suuren sambajuhlan tuntua. Sambaa en tanssikoulussa oikein oppinut, eikä meillä ollut höyheniäkään.
Mutta olen oppinut painamaan hissin tulevaksi kyynärsauvalla. Ajattelin hyödyntää keppiä silläkin lailla. Hyvin se menee ja hissi aina kuuliaisesti tullut ilman ihmissormeakin. Pidän sitä myös varalla, kun koira pyrkii tekemään ei-toivottua tuttavuutta, jos sen taluttaja on vain leväperäisesti välittämättä narun päässä. Kepillä voi ohjata koiran muualle hienovaraisesti. Sillä voi myös puolustautua, jos lähestytään rosvoamisen aikein. Oikein mukava keppi. Mietin lisää hyödyllisiä tehtäviä.
Katselin eilen Bond-elokuvan. Siinä oli se uusi Bond. Ihmisiä tapettiin mennen tullen, veri valui vuolaana. Tämä Bond onkin paljon villimpi kuin se vanhempi ja ainoaksi oikeaksi väitetty Bond. Kiipeilytkin vaarallisilla alustoilla kaupunkien yläpuolella sujui varsin vauhdikkaasti, vaikka luulenkin stuntien olleen työssä.Ja vielä oikeasti paljon matalammalla. Elokuva puijaa ja huijaa sen kuin ehtii. Ja uskottavasti. Minäkin pelkäsin, että Bond tipahtaa, mutta sankari tapetaan harvemmin toimintaelokuvissa. Ei se sopisikaan. Joissakin sarjaleffoissa on tapettu ja sitten on tapahtunutkin ihmeellinen kuolleista ylösnouseminen. Ehkä katselijat ovat vastustaneet kuolemista ja vaatineet henkiin herättämistä. Suosio jatkuu. Ainoa sarja, jota mahdollisuuksieni mukaan seuraan on Emmerdale, mutta siinä kyllä kuolleet ovat jääneet kuolleiksi. Jotkut näyttelijät jopa ihan oikeasti sillä lailla poistuneet sarjasta.
Olisikohan minusta vaihteluun nyt kun olisi tilaisuus? Kainuu on Senaatintorilla 13-15.6. Tervamunkkeja (?) myynnissä! Kyyttöburgereita ja patistusta lähteä paikan päälle tutustumaan Kainuuseen. Jos sairaalasta tullessani poikkeaisin. Olen (olemme) olleet ennenkin näissä maakuntatapahtumissa. Kahviloitakin monen sortin aina sota-ajan kahvilasta lähtien ja saisi jostain nokipannukahviakin. Helsinkihän on aina kesäaikaan piripintaan ja pullollaan tapahtumia pitkin ja poikin kaupunkia. Helsinki-päiväkin 12.6.! Musiikkia Espan lavalla ja julkistetaan Stadin Slangin valitsemat stadin friidu ja kundi. Ovat, ja pitääkin olla, oikeita perushelsinkiläisiä, stadilaisia. Usein vielä useamman polven kuin minä-friidu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti