31. lokakuuta 2014

HENGET ALKAVAT LIIKUSKELLA TÄNÄÄN

Yhytin pihalla roskia viedessäni yläkerran rouvan. Asunut talossa vuosikymmeniä. Puhuttiin menneistä hyvistä ajoista ja pantiin maailmaa järjestykseen. Niinhän sitä aina, kun tavataan. Tulimme tulokseen, että tämä on hyvä talo asua, eikä kaupunginosakaan huono ole.

Olen jutellut puhelimessa ja siihen suttaantui aikaa. Puhekumppanin kanssa tulimme tulokseen, että työnteko kaikkialla on sinne päin, virheitä sattuu usein, eivätkä virheiden tekijät ole moksiskaan. Sitten haukuttiin televisio-ohjelmien anti, postin jakelu ja Stockmann. Viimeksi mainittu on nyt kaikkien huulilla. Luotamme konsulttiin.

Lauantaina Pyhäinpäivä. Marttyyrien, pyhimysten ja vainajien päivä. Kristillinen väki ei hyväksy oikein sitä, kun samaan syssyyn tulee halloweenin vietto, joka oikeastaan on jo lokakuun viimeisenä päivänä, tänään perjantaina. Henget liikkuvat ja kaikki yliluonnollinen ja selittämätön on myös maisemissa. Tyhjäksi koverretut kurpitsat irvistelevät palavat tuikut sisällään, noidat ja aaveet pelottelevat henkien yrittäessä houkutella ihmisiä mukanaan tuonpuoleiseen. Pitänee pysytellä sisällä, ettei kukaan pääse nappaamaan. Roskiskeikka selvässä päivänvalossa ja nopeasti. Ei juoruilua naapureitten kanssa. Näistä epäkristillisistä noitahommista kun päästään, niin seuraava juhlapäivä onkin sitten joulukuun kuudentena, joka nyt osuu lauantaille. Tälläydyn television ääreen.

Kerroinko jo, vaikka ei se suuremmin ketään kiinnosta, uudesta hiustyylistäni? Tuuraajapäivänä sen sain. Rohkeasti vaan poikki. Kampaaja hekumoi onnesta. Ne kun aina tykkää leikata ja muotoilla. Semmoinen samanlaisen väsääminen on ammatti-ihmiselle yksitoikkoista eikä yhtään haastavaa. Nyt olin antanut vapaat kädet melskaamiseen. Hetken kaduin katsellessani suurien hiustupsujen leijumista lattialle, mutta luvattu mikä luvattu. Tuuraajakin sanoi, että hyvä tuli.

Samalla reissulla konttasin Hakaniemen halliin. Lihaa, kalaa ja pullaa. Halli tulee remonttiin. Toivon, että asentavat hissin toiseen kerrokseen. Nyt sinne pääsee koneportaita pitkin, mutta alas on käveltävä. Ruokaa ei toisessa kerroksessa ole, paitsi kahvilassa. Mutta on pikkutavaraa kojuissa postikorteista, mekoista ja vetoketjuista lähtien. Se on semmoinen oikea kauppahalli, jonka hallimaisuuden Vanha kauppahalli Kauppatorin kupeessa kadotti remonteissaan. Satsattu paljoon muuhun kuin ruokapuoleen, erikoistuttu epä-hallimaisiin tuotteisiin. Onneksi säilytettiin tämä 1889 valmistunut arkkitehti Gustav Nyströmin suunnittelema rakennus. Talon piti valmistua jo vuotta aiemmin eli vuonna 1888, mutta rakentamisen alkaminen viivästyi sen verran, että asiakkaat pääsivät ostoksille vuotta myöhemmin. Päätyfasadissa komeilee kaavailtu vuosiluku ja se  on jätetty paikoilleen. Hyvä niin, koska silläkin on historiansa.



3 kommenttia:

  1. Hakiksen halli on loistava, mutta kaivannee sitä remonttia. Toiseen kerrokseen pääsee hissillä; tavarahissiä on lupa käyttää, jos kulkee rollerilla tai pyörätuolilla tms. Tosin se on hidas, iso, likainen jne, mutta toimii! En minäkään muuten yläkerrassa pääsisi pyörähtämään!
    Niin ja tässä samalla hyvää marraskuun alkua ja kaikki kunnioitukseni pitkäaikaiselle omaishoitajuudelle.

    VastaaPoista
  2. Polgara, enpäs tiennyt Hakiksen hallin hissistä. Jospa vaikka joskus uskaltautuisin moisen kyytiin.

    Luen silloin tällöin melkein useinkin plogiasi ja tykkään. Mukavaa marraskuuta sinullekin.

    VastaaPoista
  3. Arvelin, että olisit tiennyt asiasta. Se on hyvin jemmattu, lihapuolen kulmassa, yläkerrassa siis korttikaupan ja kahvilan kulmassa. Kannattaa uskaltautua, ainakin hälytys toimii (vahingossa testattu...) :)
    Kiitos! =)

    VastaaPoista