Pyykkikone otti ja simahti. Huomenna uuden hankintaan. Tietysti menee päiviä, ennen kuin se tuodaan ja asennetaan paikoilleen. Pyydän viemään vanhan pois. No, pesemistä kaipaavat lakanat ynnä muut vaan kekoon ja odottamaan. Talon konetta en pääse käyttämään kellariin. Liian jyrkät portaat rollaattorille kuin myös minulle. Nyrkkipyykin pesuun pienempien vaatteiden kohdalla. Eiköhän tästä selvitä.
Helsinkiin pilvenpiirtäjiä. Ei aivan keskustaan sentään. Lättänän Stadin silhuetti tulee muuttumaan 120 metriä korkeilla tornitaloilla. Joskus oli oikein säännöt, kuinka korkeita sai pykätä. Nyt kai on sitten luovuttu kuten kauppojen aukioloajoistakin. Onko jälkimmäinen hyvä asia? Lisää asiakkaita? Pitääkö palkata väkeä? Pidetäänkö auki yötä myöten? Kannattaako, kun lasketaan kaikki kulut? No, eihän ole pakko pitää auki yhtään enempää kuin aikaisemminkaan. Minun lapsuudessani myymälät olivat yleensä auki 8.30-17 ja lauantaisin lyhyemmän ajan. Sunnuntaisin visusti kiinni. Eikä purnattu. No, aika oli tietysti eri.
Aloin lukea Matti Klingen Helsinki-kirjaa. Painaa kuin mikäkin, on sivuja ja on kokoa. Klinge on kaiken tietämänsä pannut kansien väliin. Ja kaikki me tiedämme, että Matti Klinge, stadilainen, tietää paljon. Matti Klinge on herrasmies kiireestä kantapäähän, käyttää kirjakieltä ja puhuminen on miellyttävää kuultavaa. Ikävä kyllä, hän kuuluu katoavaan luonnonvaraan. Hänen kaltaisiaan ei juurikaan enää ole.
Vein aamulla roskat. Painostavaa, hiostavaa, pilvistä. Epävakaista on luvattu. Korkeapaine väistyy, saisi sataa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti