6. syyskuuta 2015

TEETÄ

Kun suomalainen juo teetä, hän kertoo juovansa teetä. Niissä maissa, joissa tee on intohimo ja joissa istutaan teehuoneissa, juodaan myös teetä, mutta se mainitaan aina nimeltä. Siispä minä eilen aivastettuani kerran ja flunssan pelossa join teetä,  vihreää teetä Greenfield- nimistä, jonka alaotsikkona on Jasmine Dream ja vielä alempana "excellent Chinese estate green tea".  Tätä join ja mainitsen nimeltä, vaikka en teefanaatikko olekaan. Sain eräältä ystävältäni upean puulaatikollisen teepusseja, joita kunnon kiinalainen halveksien katselisi, ja silloin tällöin nautin. Pitäisi juoda  haudutettua, mutta enhän minä, kun en ole edes teehuoneessa. En liioin kiinalainen, vaikka ehkä mielelläni olisinkin. Heillä kun on teekulttuurin lisäksi muutakin kulttuuria pitkästi vuosituhansien paksuudelta.

Kotona on viileää. Patterit kylmiä. Olisikohan syksyn syytä? Soitin Ouluun ystävälleni ja hän visersi, mitenkä siellä on aurinko paistanut ja asteita melkein 20 plussaa. Täällä on satanut ja huomattavasti vähemmän asteita. Olin kuitenkin mekkosillani roskiksella ja kastuin.

Minä en perusta päivää-sanomiselle kassoilla. Tai nykyisinhän sanotaan "hei" ja läiskäistään tekohymy perään. En perusta tekohymystäkään. Itse sanon tarvittaessa "päivää", enkä yleensä hymyile, jos ei ole todellista aihetta. Kassalla harvemmin on. Pitää vahtia, että kassakone huomio tarjoukset ja jos ei, pitää sanoa ja silloin koko toimenpide venyy, kun kassa käy katsomassa hyllynreunan tietoja ja tultuaan korjaa asian. Pitää tarkistaa vaihtorahat. No, kone laskee ne, mutta kassa raapii ne kassalaatikosta ja voi tulla virhe. Aivoja ei käytetä. Jos kassakone jumittuu, on kassaneiti täysin avuton ja otsaan ilmestyy näkymätön "miten mä nyt annan rahasta takaisin?" Siinä kohdin koulussa matematiikan tunneilla ollut asiakas neuvoo. Kassa katsoo hämmästyneenä, kaivaa varmemmaksi vakuudeksi taskulaskimen, tarkistaa ja katsoo asiakasta uudestaan hämmästyneenä. Asiakkaalla on aivot!

Taidan juoda tänäänkin teetä, ehkä vihreää ja ajattelen, miltä tuntuisi istua kiinalaisessa teehuoneessa, juoda oikeaoppisesti teetä ja olla onnellinen. Voisin juoda kupposen Suomenhevosen kunniaksi, koska tänään on Suomenhevosen päivä ja minun kesähevoseni oli Suomenhevonen.

4 kommenttia:

  1. Täälläkin on viileää, mutta parempi näin kuin hikihelteellä. ;)
    Totta puhut kassahenkilöiden kyvystä ja taidoista toimia. Joskus harmittaa se laskutaidottomuus ja *uskaltaako sanoa* tietämättömyys (tyhmyys?). Meikäläisellä menee hermot aika nopeasti, joten kaupassa on pakko psyykata itsensä hyvin etukäteen. Tavallisesti lasken nopsaan päässä tavaroita kerätessäni noin-hinnan ostoksille ja jos loppusumma poikkeaa paljon, tarkistan kaikki uudestaan. Tämäkin on kai outoa...
    Leppoisaa sunnuntaita teille molemmille, teen kanssa tai ilman. =)

    VastaaPoista
  2. Polgara. Kaikki pitäisi kaupoissa tarkistaa, hinnat, loppusummat, tarjousten oleminen kassakoneessa jne. Sitten on kauppoja, joissa lasketaan ja maksetaan ihan itse, henkilökuntaa ei mailla halmeilla. Minä kun olen vielä semmoinen, että haluan palvelua, kaikin puolista palvelua. Vaikea asiakas. Mukavaa alkanutta viikkoa.

    VastaaPoista
  3. Voitkos uskoa seuraavaa: olin kahvilassa, ostin kaffeen ja pullan, annoin tasarahan 7,20. Kassahenkilö:"Emmä voi ottaa tuota, kun mä löin jo koneeseen 10 euroo ja mun pitää antaa sulle takas 2,80. Minä:"????? Tää on tasaraha!" Kassahenkilö:"Joo, mut mä en voi ottaa sitä, kun mä löin jo 10 euroo ja sit jos mä otan ton, niin mun pitäis perua kassatapahtuma." Minä:"Mitä ihmeen väliä sillä on, kun kassaan saatu raha on ihan oikein." Kassahenkilö:"Mut kun nyt mun pitäis antaa sulle 2,80. Mun pitäis saada sulta 10 euroo." No, minulla ei ollut "kymmentä euroo", joten totesin, että peru sit koko juttu ja lähdin. En voi edes tajuta, mistä kassahenkilö keksi sen kympin, kun sellaista minulla ei todellakaan ollut edes kukkarossa.

    VastaaPoista