14. toukokuuta 2016

HELAVALKEITTEN AIKAA

Sain  Sosiaali- ja terveysvirastosta kirjeen, jossa kerrotaan hakemukseni vammaiskuljetuksesta saapuneen perille. Seuraavaksi on sen käsittelyn vuoro. Jännittää. Myönteinen vastaus kun helpottaisi suunnattomasti liikkumistani sen ollessa nyt jalkaisin suorastaan hankalaa. Odotellaan.

C menossa pieneen toimenpiteeseen sairaalaan. Ja kyllä siitä on puhuttu, pohdittu, kunnes väsyin. Minulle tehty samanlainen toimenpide pariin kertaan. No, me ihmiset suhtaudumme asioihin eri tavoin. Ja C on C. Hyvä ystävä kuitenkin.

Huomenna Helluntai ja Kaatuneiden muistopäivä. Ennen Helluntaita oli kaksi päivää jonnekin 1970-luvulle asti. Kristillinen juhlahan sekin on, vaikka heilikin olisi oltava. Jos ei helluntaina...  Heleä pitäisi olla, siitä ei aina tiedä. Minulle ihan sama paistaako vai ei. Sää ei mökkiaikanakaan ollut kovin tärkeää. Tehtiin hommat ilmojen mukaan. Samoin matkoilla. Rantaeläjille paiste on elintärkeä asia, vaikka toisaalta taas auringossa makaaminen ja melanooman vaara kuuluvat yhteen. Sitten vielä rypyt iholla lisääntyvät ja saammekin ykskaks muutaman vuoden lisää ulkonäköömme. Kuka nainen nyt sitä haluaisi?

E soitti Oulusta. Nyt sielläkin jo lehti puussa ja joutsenet kotirannassa. Hyvin rouva voi ja se on aina ilahduttavaa kuultavaa. Kyllä me vielä mennä porskutetaan tovi. L:n kanssa myös panin puhelimitse maailmaa järjestykseen. On se niin ihanaa, kun on ystäviä ja yleensä minun ystäväni olleet vuosikymmeniä. C yksi vanhimpia. Valmistavan koulun ensimmäiseltä luokalta alkaen, jolloin olimme 7 v. Kiitoksia kaikille ystävilleni yhteisistä vuosista! Hyvää huomista Helluntaita.

2 kommenttia:

  1. Ystävät ovat hyvin arvokas asia elämässämme. Toivottavasti saat myönteisen päätöksen kuljetuspalvelulle. Heleää Helluntaita!

    VastaaPoista
  2. Kiitoksia, Marjatta. Helluntaita Sinullekin.

    VastaaPoista