28. toukokuuta 2016

NUHA VAIVAA

Laboratoriossa käynti sujui kuin rasvattu paitsi yhden näytteen kohdalla. Vien myöhemmin ja sitten lääkärin juttusille, mitä verenkuva ja näytepurkin sisältö kertoo. Oli muuten mukavat tuolit labran odotushuoneessa. Ihan oikeat pehmeät nojatuolit. Tv seinällä ja odottajia hillitty määrä. Ei puhuttu sairauksista. Ei puhuttu mitään. Hoitaja sai kiinni yhden "pakenevan" suonen ja pari putkellista verta. Sitten tyssäsi, verta ei missään eikä mistään. Neuloja pistettiin, tyhjää ja veretöntä. Ei edes kämmenselkä suostunut yhteistyöhön. Aloin huolestua. Noinko vietiin viimeinen tippa ja siinä minä vaan olin olemassa ilman verta? Hoitaja olikin laadultaan perään antamaton ja lopulta sai "avo-otolla" pienen ja tärkeän putkellisen. Olin täynnä laastarilappuja. Kotona vihdoinkin aamukahvit, lääkkeet ja sitten vuoteen päälle pitkäkseen. Muutama puhelu, postin avaamista ja ulkona alkoi vihmoa vettä. Kesä tunkeutui avonaisesta ikkunasta sisälle, samoin ohiajavien autojen jumputtava musiikki. Itäkeskus ei vieläkään mun juttu.

Nyt on sitten flunssa. Kurkku ensin kipeä, alkava yskä ja sitten pamahti mahtava nuha. Kurkku on jo parempi, mutta nenä vuotaa kuin kraana. Vai onko se raana? Mistä pöpö? Laboratorion odotushuoneesta? K-citymarketista? Vai vain leijailevasta pöpöstä ilmassa, joka päätti laskeutua minuun?  Hittoko sen tietää. No, se on, tuli ja takertui.

Eilen oli syntymäpäivä. Koetin olla hissukseen, mutta jopa Stockmann muisti. Belgialaista suklaata, jonka kävi hakemassa eräs ystävä (ja sai pitää suklaat) tuotuaan ensin minulle valtavan purkillisen kukkia. Puhelinsoittoja, joista osa vielä vastaamatta, postikortteja, sähköposteja, tekstiviestejä.No, nämä ovat pakollisia onnentoivotuksia, joista en tunnu pääsevän eroon, vaikka vuosikaudet olen yrittänyt. En tahdo tulla huomion kohteeksi asiasta, jota vastaan rimpuilen hampaat irvessä. Mutta toisaalta, onhan se hieno juttu, että on näitä ystäviä. Kiitoksia. Enkä edes täyttänyt "pyöreitä". Nyt vuodeksi nämä hoidettu pois päiväjärjestyksestä.

Kirjoitan tätä yöllä. Istuminen helpompaa, mutta on tästä kömmittävä vielä petiinkin. Ehkä tokenen aamuun mennessä. Ehkä en.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti