26. lokakuuta 2016

VIELÄ KERRAN EIRA

Tuli kortti Hailuodon  siikamarkkinoilta ja siinä luki "hieno syysilma ja hyvvää kallaa". Hienosta ilmasta en täällä juuri tällä hetkellä vielä tiedä, kun on pimeää, mutta ei vaikuta mitään satavankaan. Sunnuntaina sanotaan hyvästit kesäajalle.

Nukuin kuprumuovit silmien päällä, kunhan ensin keksin, miten ihoteippi laitetaan, että ei ole esteettisesti rumasti ja näenkin jotain. Aamutipat jo tiputettu. Vielä kolme kertaa tämän päivän aikana. Ensi viikolla aion ulos. En tullut kysyneeksi, koska saa kylmään ja mahdolliseen viimaan mennä. Päättelin itse viikon olevan sopiva sisällä pysyttäytymisen aika. Hedelmävati alkaa nyt jo näyttää aika köyhältä.

Palaan vielä Eiran sairaala-kokemukseeni. Oli siellä muitakin potilaita. Vanhempia ruotsin kielisiä eiralaisrouvia ja -herroja. Asiakkaille tarkoitetut lehdetkin ruotsin kielisiä. Ei yhtään Seiskaa, kuten kampaajallani. Tunsin oloni hiukan vieraaksi näin suomen kielisenä ja oli kuin olisin tipahtanut aikaan joskus kauan sitten, kun suomen kieli oli vähemmistönä Helsingissä. Hienostoperheissä puhuttiin ruotsin lisäksi ranskaa.

Vasta 1800-luvun loppupuoliskolla suomen kieli alkoi yleistyä, ennen kaikkea sanomalehdistössä ja kirjallisuudessa. Teatteri, jopa liike-elämä alkoi suomalaistua. Vuonna 1900 suomi kohotettiin ruotsin kielen kanssa yhdenvertaiseksi. Kyllä Eirassakin varmaan puhutaan nykyisin suomea ruotsia enemmän. Eiran sairaalaa pidetään kuitenkin hienona sairaalana, jos kalliinakin hoitopaikkana. Eira on varakkaiden kaupunginosaa. Se näkyy monissa rakennuksissa, joissa on vain muutama loistelias asunto, ollut samojen perheiden ja sukujen hallussa vuosikymmenet. Käperryin vähemmistöä edustavana suomen kielisenä sairaalan tuoliin yhä ihaillen Sonckin taidonnäytettä. Lars Sonck oli ilmeisesti kaksikielinen, koska kävi ensin Turun ruotsin kielistä reaalilyseota ja opiskeli arkkitehdiksi suomen kielisissä oppilaitoksissa. Eirassa varmasti puhui ruotsia.

Tähän vihdonkin lopetan Eira-juttuni ja olen iloinen saatuani tuta Eiran sairaalan  kokemuksen.

2 kommenttia: