Palaan vielä Heini Kilpamäen teokseen tyhmyydestä. Aihe minua kiehtoo. Henkilö- ja ilmiöjournalisti Kilpamäki on toimittaja, jota myös tyhmyys kiehtoo. Hän on ottanut selvää siitäkin, mitä tyhmyys oikein on.
Hollantilainen kirjailija ja kirjallisuustieteilijä Matthjis van Boxsel (synt.1957) on löytänyt vastauksen tyhmyyden syvimpään olemukseen vuonna 1992, kertoo Kilpamäki. Van Boxsel testasi teoriaansa kaksi vuotta ja huomasi lopulta kadottaneensa alkuperäisen ideansa. Tyhmyys oli rönsyillyt saaden uusia merkityksiä. Suomalaisen torigallupin oli käynyt samoin: tyhmyys voi olla mitä vaan. Sen kuitenkin van Boxsel huomasi, että tyhmyys on ilmiö, joka on kaikissa ihmisissä kaikkina aikoina ja se on myös tiedostamatonta. Tyhmyri ei itse ymmärrä omaa tyhmyyttään. Se voidaan huomata ehkä vasta takautuvasti, jos silloinkaan, jatkaa van Boxsel.
Kilpamäki on pannut kirjaansa punkyhtye Klamydian Tyhmyyden ylistys (2005) sanat ja minä panen ne tähän.
Soffalla
On jossain päin taas tapettu kasapäin porukkaa
ja jenkit sinnekin pistää joukkojaan.
Eduskunta taas nosti pari tonnii palkkojaan,
ainut mistä yhtä mieltä olivatkaan.
Tautisen tyhjänpäivän, paskoin alleni.
On tää löhispaikka mun paras kaveri.
Soffalla, Soffalla, Soffalla,
on olo kuin proffalla.
Tyhminä on pidetty kylähulluja, blondeja, yleensä naisia, narreja, humalaisia jne. Tästä on hyvä luikahtaa Kilpamäen tekstiin Naisten tyhmyys. "Kaikki on hartioiden alapuolella". Jo vanhat roomalaiset olivat sitä mieltä, että kohtu ohjaa aivoja enemmän naisen järjenjuoksua. Riippuu kuukautiskierrosta. Ei kai sillä ole ollut sen asian kanssa tekemistä, että tytöt pidettiin kotona, eikä opintie auennut helposti. Nainen oppi taitonsa toisilta naisilta ja ne taidot koskivat yleensä kotitaloutta. Tästä on onneksi päästy. Naiset ovat saaneet Suomessakin äänioikeuden vuonna 1906. Saamme sanoa sanasen, vaikka jossakin on yhä vallalla "nainen vaietkoon seurakunnassa".
Naisasianainen Mary Wollstonecraft (1759-1797) on sanonut, että naisten tulisi vapauttaa itsensä järjellään. Koulutus on tärkeämpää kuin kotona istuskelu ja huolehtiminen kauneudestaan. Opiskelu kehittää yhteiskuntaa ja lisää yleistä hyvinvointia, sanoo Wollstonecraft. Vähitellen naiset siirtyivät ompelustensa äärestä opintielle, vaikkakaan aivan noin vaan se ei sujunut. Piti taistella ja osin taistelu jatkuu. Siinä missä mies ottaa työpaikan, naisen on todistettava pätevyytensä. Tästä on pauhannut muun muassa Lenita Airisto.
Minun mielenkiintoni Kilpamäen kirjaan ja tyhmyyteen jatkuu ja siitä aiheesta jatkan taas täällä blogissanikin. Kuten sanoin: se kiinnostaa. Tyhmyys!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti