Sain Suomi-Amerikka-yhdistyksen jäsenenä kutsun Yhdysvaltain suurlähetystöön Pre-Oscars tilaisuuteen. Anna Möttölä kertoo vuoden ehdokasleffoista ollen kommentaattorina maaliskuussa YLEn tv-lähetyksessä. Pukukoodi smart casual. On tarjoiluakin. En mene, mutta oli kiva kertoa mahdollisuudesta. Kivampaa olisi kertoa, minkälaista oli, kun menin. Olen tämänkin yhdistyksen kanssa aika passiivinen jäsen. Kuten monen muunkin. Nyt aion kevään kuluessa parantaa tapani koskien ainakin Stadin Slangia. Uuden kodin tavaroiden järjestelykään ei enää ole suurin este. Niskasta kiinni vain!
Tämäkään temppu ei eilen auttanut käyttäessäni metroa. Kulku takkuili. Junat kulkivat epäsäännöllisesti, ihmisiä erittäin paljon, tungosta, välillä päästiin matkaan asemalta seuraavalle asemalle ja taas odoteltiin. Lopulta pääsin perille. Arvatkaa, tuliko ikävä ratikoita? Niihin kun tulee vika, ihmiset ovat kuitenkin kaduilla ja pääsee helposti jatkamaan jalkaisin matkaa. Tänään HS kertoo jälleen olevan vian metromatkailussa. Minun ei tarvitse lähteä muualle kuin kauppaan. Ja sen teen kävellen.
Kävin eilen väliaikaisessa Hakaniemen hallissa. Oikea halli remontissa. Kaikki myymälät samassa tasossa, valoisaa ja avaraakin. Eräs mammarainen alkoi kanssani jutella istuuduttuaan penkille viereeni. Kertoi kauppiaiden olevan tyytyväisiä "uuteen" halliinsa, eivätkä oikeastaan ikävöi kolkkoon ja viileään vanhaan rakennukseen. Rouva tuntui olevan hallin vakituinen asiakas. Tiesi asiat. Minä katselin vilinää hetken, en mitään ostanut. Lähdin pois. Mennessäni mietin, mitä väliaikaiselle rakennukselle tapahtuu vanhan hallin remontin jälkeen. Onko käyttöä? Onhan senkin rakentaminen maksanut miljoonan, tiesi penkkituttavani. Pannaanko purkuun?
Huomenna tulee P-D.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti