20. helmikuuta 2018

TALVEN TAIKAA

On kuulemma pakkasta ja sitä myöten kylmä. Ulos kuitenkin aion ja pitkitän siellä oloa vielä kulkemalla roskiksen kautta. En tietenkään tykkää, mutta toimittava on säästä huolimatta.  Huomenna myös.

Olen järjestellyt työpöydän paperipinoja. Enää ei juuri paperilaskujakaan tule, mutta silti kertyy säilytettävää. Haluankin säästää. Nyt löysin puolison kuvittaman ja kirjoittaman "kuvakirjan" peikko Lika Korvasta. Lika Korva lähti Helsinkiin jouluostoksille. Hämmentyi ihmisvilinästä "suuren suuressa kaupungissa" siinä Aleksin nurkalla. "Mutta tästä alkaa katu niin avara/ että varmasti löytyy kaikki tavara/ mitä tahtoa voi taivaan alla/ sinne nyt astelee Lika Korva". Peikko sai kaiken tarvitsemansa ja "suuri säkki selässään nyt hiihtää Pohjolan pimeään". Osti itselleen muuten saippuaa ja pesi korvansa.

Pääsen jälleen osasta astioita eroon. Soitin rohkeasti eräälle ystävälleni, joka heti kiinnostui. Tulee katsomaan. Hyvä juttu. Saan tilaa, enkä enää tarvitse kahvi- ja teeastiastoja. Teekutsut varsinkin ovat mennyttä aikaa. Kumpi on muuten vanhempi nautintoaine, tee vai kahvi? Veikkaan teetä.

Aurinkoinen paistaa läpi kylmän. Autojen perässä paksu pakokaasupilvi. Ihmiset  puhaltavat suustaan höyryä ja ovat napitettuja nenään asti. Eino Leino kirjoitti kerran "kuulkaa Luonnotarten kuiskausta, nähkää Suomen talven suuri taika!" Näin alkaa runo "Helsinki helmilöissä".

Lähden tutkimaan tätä "taikaa".

2 kommenttia:

  1. Saimme tosiaankin ihan oikean talven tänne rannikollekin. Aika kylmää on, mutta onneksi aurinko jo lämmittää päivällä oaistaessaan.
    Oikein hyvä, että ystäväsi tulee katsomaan ylimääräisiä astioitasi ja toivottavasti ottaa ne myös mukaansa. Minä kun luin vähän kauhistuneena tuossa aikaisemmin, että olet viemässä kahviserviisejä roskikseen. Ja kyllä, teetä on minunkin mielestäni juotu jo paljon ennen kahvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Marjatta, kommentista. Juu, talvelta näyttää. Onhan se kamalaa kipata ehjiä, kauniita astioita roskikseen, mutta joskus on näinkin radikaalisti tehtävä.

      Poista