TAITEILIJA JA MATKAILIJA CAFFI

Ippolito Caffi!!!  Olen ihastunut! Terveisiä Sinebrychoffin museosta ja Italian ja Orientin lumo-näyttelystä.  Maalauksia 73 kpl ja 15 luonnosta. Joukossa pieniä maalauksia, jotka panivat miettimään, kuinka pienellä siveltimellä taiteilijan on täytynyt maalata. Ei kuitenkaan miniatyyritöitä.

Caffin tuotantoa oli vuonna 2016 näytteillä Venetsian Museo Correrissa kun taiteilijan kuolemasta oli kulunut 150 vuotta. Nyt osa näistä viehättävistä eri kaupunkien näkymistä on Helsingissä. Venetsian vanha satama auringonlaskun aikaan, karnevaalien juhlintaa Roomassa, kuningas Viktor Emanuel II Napoliin saapuminen, Venetsiassa lunta ja sumua, Suezin kannas Egyptissä, Aleksandrian kangaskauppiaita jne. Akvedukteja,  Ateenan Parthenonin temppeli (tai mitä siitä oli jäljellä Caffin aikana), näkymiä Thebasta, Oliivivuori Jerusalemissa...  Näyttely vaatii tarkemman katselmuksen jonain arkipäivänä, kun ihmisiä on vähemmän. Minä tahdon sen tarkemman katselmuksen.

Ihastuin Caffin maalauksiin, pikkutarkkaan työhön, katujen ihmisiin, kaupunkien sumuun, siltoihin, temppelien raunioihin. Tunsin satamien tuoksun, kuulin ihmisten puheet, eksyin sumussa. Katselin Pietarinkirkon kupolia taivasta vasten ja tunsin hartautta.

Ostin magneetin: näkymä Veneta Marinan sillalta Venetsiassa. Näyttelystä opaskirjasenkin ostin ja luen sen tarkasti kannesta kanteen. Ostin kolme postikorttia: Parthenonin temppelin rauniot, näkymä Genovasta ja "Lähellä Kafr-Zayatia"  Egyptissä. Yksi Italiaan, yksi Ouluun ja yksi minulle.

Kävelimme M ja minä Ekbergille kahville. Täyttä, mutta löysimme kahden hengen pöydän. Myymälän puolelta ostin kaksi samppanjakorkkia, macaroneja kaiken makuisia ja neljä ompeluseurapullaa. Kiinnitin rollaattorin kahvaan komean Ekbergin kassin ja astuimme kolmosen ratikkaan, joka nykyisin ajaa Bulevardilta Rautatieasemalle. Erosimme. Minä metroon ja M omaan junaansa.

Söin ahmimalla heti toisen samppanjakorkin ja kolme macaronia. Ompeluseurapullat, loput macaronit ja toisen korkin säästin huomiseksi.

Eikä Ekberg muuttunut ole niin paljoa, että siitä kannatti stadilaisten hermostua. Sama lattia kuin ennenkin, jotakin muutettua ja jotakin uutta. Kahvilapuoli pysynyt ennallaan. On se meidän Ekbergimme edelleenkin!

Päivä oli täydellinen!